Skip to content

Kaksiosainen koe, osa 2

syyskuu 20, 2013

Ylioppilastutkintolautakunta on päättänyt, että seuraava malli matematiikan kokeille otetaan käyttöön kevään 2016 kokeista lähtien.

Kysymykset Joista valitaan Enimmäisaika apuvälineet
A osa 4 4 3h ei laskinta
B1 osa 5 3 6h laskin
B2 osa 4 3 6h laskin
  • Kokeessa on siis 13 kysymystä joista valitaan 10.
  • Kaikki kysymykset jaetaan koetilaisuuden alussa, A-osa palautetaan 3h kuluttua, B-osa 6h kuluttua.
  • MAOL:n taulukko on sallittu koko kokeen ajan.
  • Kaikki tehtävät ovat 6p arvoisia.
  • B1 ja B2 osaa erottavat tehtävien vaativuustaso.
  • Osassa A, jossa ei käytetä laskinta, voi osa tehtävistä olla nykyistä helpompia; tällä varmistetaan, ettei alimpien arvosanojen pisteraja laske.

Uudistuksen tavoitteena on OPS:n kaikkien osaamistavoitteiden tasapuolinen huomioiminen arvioinnissa.

About these ads

From → Yleistä

41 kommenttia
  1. Paavo Heiskanen permalink

    Nyt olisi mukava tietää, että kuinka vaikeita ja minkä tyyppisiä A-osion tehtävät on. Kokeisiin osallistuvien opiskelijoiden opetus on kovassa vauhdissa ja olisi tärkeää opettajan ja opiskelijan oikeusturvan kannalta tietää mitä taitoja pitää osata ja testata ilman laskinta. Jos kaikkea ruvetaan opettamaan myös ilman laskinta varmuuden vuoksi, jää aikaa matemaattisen mallintamisen opettamiseen selvästi vähemmän. Tämä taas tarkoittaisi sitä, että symbolisten laskinten hyöty jää vähäiseksi ja opiskelijat voivat turhautua hankintaansa.

    Mukava olisi myös tietää miten 2019 tehdään A-osio tietokoneella ilman apuvälineitä ja B-osio apuvälineillä?

    • A-osioon tulee osin samantyyppisiä tehtäviä kuin nykyäänkin ovat tehtävät 1-3, osin helpompia tehtäviä.

      Tarkoitus on jatkaa samalla formaatilla myös 2019, eli vasta toisessa osiossa on käytössä symbolisen laskennan ohjelma.

      • Paavo Heiskanen permalink

        Tuo kuulostaa järkevältä. Liian vaikea A-osio keskittää opetusta erisuuntaan kuin mihin nykyinen laskinuudistus sitä on suunnannut.

  2. Ile permalink

    Hmmm… onpas valvojilla jännää klo 12 kun KAIKKI kirjoitajat (esim. 180) palauttavat A-osion yhtäaikaa… vai saako palauttaa aiemmin? Ja siinä yhteydessäkö sitten jaetaan kaikille laskimet? Herranisä sentään, miettikää nyt näitä asioita myös koetilanteen JÄRJESTÄMISEN KANNALTA! Kaikissa lukiossa kirjoitava ikäryhmä ei ole 15.

    • Kyllä on sitäkin pohdittu. Arvelin kuitenkin, että ei ole nyt ihan huikean kriittistä tietää, mitä käytännön ratkaisuja ollaan ajateltu 3v päästä käyttää. Lisäksi tarjolla on useampi toteutustapa, josta on tarkoitus kuulla rehtorien mielipide, että mikä on paras.

  3. Paavo Heiskanen permalink

    Kurssikokeissa pitänee nyt huomioida tuon ajankäytön harjoittelu. Jos opiskelija saa palauttaa A-osion mihin aikaan vaan ensimmäisen 3h aikana, niin opiskelijalle pitää luoda valmiudet oman ajankäyttönsä arviointiin. Jos A-osioon käyttää liikaa aikaa, jää B-osioon liian vähän ja toisaalta, jos A-osion tekee liian nopeasti voi jäädä (huolimattomuus)virheitä, joihin ei voi enää palata, koska paperi on palautettu.

    Ymmärsinkö oikein, että A-osioon käytetään enimmillään 3h, joten opiskelija voi palauttaa sen mihin aikaan vaan 3 ensimmäisen tunnin aikana ja käyttää lopun ajan B-osioon? Näin kai se pitäisi olla, että vaikeampaan B-osioon voi varata aikaa laskimen kanssa reilummin kuin 3h.

    • Paras olisi, jos A-osan saa palauttaa milloin haluaa, mutta en tieda onko se käytännössä mahdollista — tätä asiaa on tarkoitus selvittää rehtorien kyselyllä.

      Toisaalta B-osan tehtävät ovat nähtävissä heti alussa, ja niistä suuri osa on sellaisia jotka eivät hyödy paljoa (tai lainkaan) laskimesta, esim. geometria, logiikka ja todistustehtävät. Eli kolmen ensimmäisen tunnin aikana nopeat laskijat ratkaisevat varmaan joka tapauksessa n. 7 tehtävää.

      Ajankäyttöä ja omien ratkaisujen varmuutta on varmasti hyödyllistä harjoitella riippumatta palautusjärjestelyistä, näistähän taidoista on muutenkin hyötyä myös matematiikan ja yo-tutkinnon ulkopuolella.

  4. pheiskanen permalink

    Pitkän matematiikan kokeen maksimipistemäärä siis palaa samalla 60 pisteeseen. Jokerithan jää nyt pois tässä mallissa. Toisaalta tämä kyllä selkiyttänee kokeen rakennetta.

    • Näin on. B2 osa ”korvaa” jokerit, toivottavasti ilman jokereihin liittyviä epäkohtia.

  5. clas salonen permalink

    Uudistuksessa mietityttää syventävien kolmen kurssin kohtalo. Ovatko ne kaikki B2 osiossa?
    Voiko saada 60 pistettä pakollisten kurssien tiedoilla? A-osio pitäisi palauttaa, kun haluaa, jotta saa laskimen käyttöön vaativampia tehtäviä varten.

    • Syventävät kurssit ovat sekä B1 että B2 osassa, niin, että ilman niitäkin voi saada 60p.

      A-osan vapaa palautus olisi hyvä, jos se on käytännössä mahdollista.

      • clas salonen permalink

        Täst mie tykkään. Olen samoilla linjoilla kanssasi.

      • pheiskanen permalink

        Tämä kuulostaa hyvältä. Hyvän laskijan pitäisi olla mahdollista siirtyä täysipainoisesti B-osioon jo ennen 3h aikarajaa.

  6. JPM permalink

    Meneenkö vuosi 2015 vielä täysin nykyisellä formaatilla?

  7. Ville Hynönen permalink

    Loistavaa, jos kaksiosaisen kokeen uudistus saadaan toteutumaan. Tätä tehdään käytännössä jo useissa kouluissa hyvillä kokemuksilla. A-osan palautus ja siirtyminen B-osioon ovat pieniä, toki tärkeita teknisiä asioita, jotka pystytään ratkaisemaan. Hämmentää hiukan se, että tästä asiasta YTL:n matematiikanosaston jäsen kirjoittaa omilla sivuillaan, ennen virallista tiedonantoa? Onhan maailmassa kyllä isompiakin asioita vuodettu ennenkin, mutta silti…

    • Tiedote asiasta on valmisteilla. Siinä kommunikoidaan sitten paremmin ne asiat jotka täällä aiheuttavat hämmennystä ja keskustelua…

  8. Helena permalink

    Olen myös ihmeissäni tästä nykymeiningistä YTL:n tiedottamisen suhteen. Symbolisen laskimen salliminen tuosta noin vain ilman riittävän pitkää ennakkotietoa oli kyllä epäreilua opiskelijoita kohtaan. Tänä syksynä aloittavien lukiolaisten pitäisi tietää jo tässä vaiheessa, mitä heiltä kirjoituksissa vaaditaan. Se, että netistä sattuu löytymään blogi, josta asian etenemistä voi seurata, on tietysti hyvä juttu, mutta kyllä tätä tietoa pitäisi viedä suoraan koulujen rehtoreille, jotka voisivat informoida kaikkia opettajia. Kaiken kaikkiaan on sellainen tunne tässä muutosten myllerryksessä, että yritetään liian kiireellä tehdä liian paljon uudistuksia.

    • Samuli Hanski permalink

      Itse olen haltioissani YTL:n nykytiedottamisesta. Symbolisten laskinten salliminen hoidettiin huonosti (koska uudistus tuli yllättäen eikä itse koe muuttunut uudistusta vastaavaksi), mutta mitä sen jälkeen tapahtui, on hoidettu hienosti. Tämä Hästön blogi, Digabi-sivut ja Vähähyypän aktiivisuus Facebookissa kertovat, että nyt toteutetaan uutta ja parempaa tiedottamisen linjaa. Viralliset tiedonannot kyllä varmasti saadaan aikanaan.

      Näissä monista uudistuksista olen saanut sen kuvan, ettei ainakaan kokeen tietokoneistamisessa ollut liikkeelle panevana voimana YTL itse vaan paremminkin opetusministeri. Arvosanajakauman uudistusta tuskin olisi tehty, ellei P. Scheinin olisi nyt lautakunnan puheenjohtajana. Mutta nämä nyt tietty ovat vain maallikon spekulaatioita.

      Itse asiaan: Kaksiosaista (vai itse asiassa kolmeosaista?) koetta pidän hienona ideana, kunhan tehtävät todella pidetään laskennallisesti tarpeeksi yksinkertaisina A-osassa. B-osien kehittämisessä toivon tietty, että symbolisten laskinten ominaisuudet otetaan nyt huomioon. Eli ei enää ”ratkaise yhtälö” -tyyppisiä tehtäviä B-osaan, oli tämä yhtälö sitten kuinka pahan näköinen hyvänsä. Tämä on varmaan suunnitelmanakin. Mallikokeen haluaisin nähdä mielelläni jo ensi syksynä, kun nyt alkaneet opiskelijat aloittavat differentiaalilaskennan opiskelua.

      • Joo, B-osaan ei varmasti tule “ratkaise yhtälö” -tyyppisiä tehtäviä.

    • Jos 2016 tehdään muutos jonka seurauksena voi opettaa samalla tavalla kuin ennen 2011 (eli OPS:a seuraten) niin ei muutosvauhti kyllä päätä huimaa…

  9. mrahikka permalink

    Mitä ihmettä? Laskin. Eikö noilla lapsilla ole käytössä tietokone?

  10. mrahikka permalink

    Ainiineivielä16. Mutta miksi muuttaa ennen tietokonetta?
    Silti ihmetyttää miksi tarvitaan koe ilman apuvälineitä. Murtolukujen yhteenlasku ja vastauksen supistaminen käsin on turha taito nykypäivänä. Tarvitaanko edes 1 asteen yhtälön ratkaisutaitoa jos kerran kone sen tekee.

    Aletaanko me taas opettaa algoritmejä eikä matematiikkaa.

    Laske vaikka
    123/456 + 654/321
    Vai tuleeko meille ohje, että liian isoilla luvuilla ei lapsia saa rasittaa.

    M

    • Lasku- ja supistamistaito ovat ehkä turhia, mutta niihin liittyy sellaista ymmärrystä jota voi parhainten testata ilman laskinta. Ei tulla kuormittamaan kokelaita teknisellä suorittamisella (esim. turhan isot luvut), mutta mm. lausekkeen rakenteesta pitäisi ymmärtää muutakin kuin, että sen voi syöttää laskimeen.

  11. Päivi Kaakinen permalink

    Tuleeko lyhyen matematiikan koe olemaan samaa tyyppiä? Lyhyen matematiikan lukijoilla ei juurikaan ole symbolisia laskimia eivätkä he ainakaan tällä hetkellä ole kovin innostuneita niitä hankkimaan. Toisaalta moni lyhyen lukija tarvitsee laskimen turvakseen jo ihan peruslaskutoimituksissa.

    • Rakenne on sama. Lyhyen tehtävät tietysti ovat erillaisia ja varmasti sellaisia, että niissä ei hirveän hankalia laskuja esiinny. Toisaalta esim. juuri arkielämän peruslaskuja voi tulla mukaan.

  12. Leila karenius permalink

    Minusta lyhyen matikan koe voisi säilyä tyypiltään sellaisena kuin se nyt syksyllä 2013 oli. Siinä sai hyödyntää järkevästi laskinta ja joutui silti sopivasti soveltamaan. Ilman laskinta lyhyessä matikassa sekoittaa täysin oppimisen logiikan. Näillä eväillä olisi voinut keskittyä ajatteluun ja tulkintaan myös lyhyessä matikassa, nyt tämä ”uudistus” vaikeuttaa selkeästi sitä. Mitä laskuja pitää siis kuitenkin jankata ilman laskinta?

    • Onhan lyhyessä matematiikassa pärjätty vuoteen 2011 saakka ilman symbolista laskinta. Eikä graafisella laskimella näitä alkupään tehtäviä ratkaistu. Joten en ymmärrä miten tämä paluu parin vuoden takaiseen tilanteeseen voisi sekoittaa täysin oppimisen logiikan…

  13. Organisointi tulee olemaan hankalaa. Turhaa järjestelyä. Yksinkertaiset ratkaisut ovat aina kestävimpiä ja perusteellisesti mietittyjä.

  14. markku halmetoja permalink

    Olisin mieluummin nähnyt 2-osaisen kokeen sellaisena, että alkupään helppo osa tehtäisiin laskimia ja kaavakokoelmaa käyttäen ja toinen osa sisältäisi puhdasta matematiikkaa ilman laskimia ja maol-kirjaa. Tämä osa sisältäisi esimerkiksi geometriaa, lukuteoriaa, kombinatoriikkaa ja analyysiä.
    Tehtävien lukumäärä olisi voinut olla fifty-fifty osioiden kesken.

    • Merikki Lappi permalink

      Kun ylioppilaskirjoituksen tehtävien tulee perustua pakollisiin ja valtakunnallisiin syventäviin kursseihin (valtioneuvoston asetus ylioppilastutkinnosta 915/2005 1§) , miksi 60 pistettä pitäisi saada ilman syventäviä? Tosin 3 pois valittavaa 13:sta on täsmälleen kurssien suhteessa.

      • Pienissä lukioissa ei välttämättä ole samoja edellytyksiä opiskelijoilla käydä syventävät kurssit, joten parempi kun voi pärjätä ilmankin. Juu, ei tuo numero 13 ihan sattumalta valittu ole…

    • Jos kysymyksessä on puhdasta matematiikkaa, ei laskimen käyttö tai käyttämättömyys ole kovin ratkaisevaa.

  15. Merikki Lappi permalink

    Lakisääteisten kurssien opiskeluun tulisi kaikilla olla mahdollisuus.Tavalla tai toisella, esim. etänä – ei 3 hengen lähiopetus ole välttämätöntä mahdollisuuksien antamiseksi.

  16. markku halmetoja permalink

    Phasto kirjoitti: ”Jos kysymyksessä on puhdasta matematiikkaa, ei laskimen käyttö tai käyttämättömyys ole kovin ratkaisevaa.”

    Näin tietenkin on, mutta tullaanko tällaista apuvälineistä riippumatonta matematiikkaa kysymään ollenkaan? Testataanko perusasioiden osaaminen ainoastaan neljällä alkupään pilipalitehtävällä ja onko kokeen kakkososa painottumassa tehtäviin, joita ei pysty saattamaan loppuun ilman laskinta?
    Itse asiassa tähän ytl:n laskinratkaisuun ei ole julkisuudessa saatu tyydyttävää vastausta. Lohjalaisten julkisen kirjeen jälkeen ytl:n edustajat vastasivat Keskisuomalaisessa jotenkin niin, että ratkaisu tehtiin hätäisesti ja paineen alaisena. Ei kuitenkaan käynyt ilmi, mistä paine aiheutui. Tuliko se laskinten maahantuojilta tai painoiko päälle jo päätetty yo-kokeen sähköistäminen. En tältä istumalta kuitenkaan kykene näkemään viimeksimainittujen asioiden yhteyttä. Ei kai ole näköpiirissä, että vuonna 2019 yo-koe kirjoitetaan laskimella, joka on usb-piuhalla kiinni läppärissä? Eikö tarkoitus ole kuitenkin sellainen, että kokelailla on käytettävissä tavanomaiset välineet, ja
    kokeen puhtaaksikirjoitus tapahtuu sitten jollakin kunnollisella ja helpoksi kehitetyllä editorilla, joka mahdollistaa myös kuvioiden piirtämisen (ja josta tällä hetkellä ytl:n matematiikan jaoksella ei vielä ole hajuakaan, sillä jos tietoa olisi, niin sitä olisi jo suureen ääneen mainostettu)?

  17. Merikki Lappi permalink

    Minä en tiedä yhtään mukavaa tapaa kirjoittaa matematiikkaa koneella. Ja piirtäminen on vielä ikävämpää. Vinkkejä odotellessa.

  18. Sakari Svärd permalink

    Onko nyt siis niin, että osissa B1 ja B2 kohdissa esim. perinteisen ”sanallisen tehtävän” ratkaisemiseen riittää se että saa esim. kirjoitettua tehtävästä yhtälöparin, ja ilmoittaa sitten ilman välivaiheita vastaukseksi laskimesta saamansa tuloksen? Ei mitään sievennyksiä, sijoituksia, … vaikka käsin laskeminen johtaisi esim. 2. asteen yhtälöön? Tieto olisi tärkeä, koska meillä ovat 1. opintovuodella opetuksessa jo tähän uuteen koetyyppiin tulevat opiskelijat ja mielellän heitä ”oikeaan” ratkaisutapaan opettaisi.

    • Perinteiseen sanalliseen tehtävään, jossa kysytään vain vastausta, kyllä.

      Mutta ainakin itse kannatan (=tulen ehdottamaan) myös muunlaisia tehtäviä, kuten ”etsi päättelystä virhe”, ”selitä miksi”, jne, joihin laskin ei tietenkään riitä.

  19. Liisa permalink

    Eikö lukiossa pitäisi keskittyä antamaan opiskelijoille jatko-opinnoissa tarvittavia valmiuksia.
    Jos/kun esim. lääketieteellisen tai teknisen korkeakoulun pääsykokeissa tai opinnoissa ei saa käyttää muuta kuin tavallista funktiolaskinta, mitä tekee opiskelija, joka on opetellut ratkaisemaan kaikki laskut symbolisella laskimella ?
    Emmehän me opeta vain ylioppilastutkintoa varten ?
    Niin kauan kun lukion opetussuunnitelma on nykyisenlainen pitäisi lukion päättötutkinnon keskittyä mittaamään kurssien keskeisiä asioita. Opiskelijan pitäisi pystyä suorittamaan myös ylioppilastutkinto ( ja hyvin arvosanoin !) ilman symbolista laskinta.
    Laskin on apuväline ei itsetarkoitus.

Trackbacks & Pingbacks

  1. Matematiikan ylioopilastutkinnon kehittäminen / Studentprovet i matematik förnyas | kimitostudda

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

Seuraa

Get every new post delivered to your Inbox.

Liity 25 muun seuraajan joukkoon

%d bloggers like this: